Tunteiden johtaminen eli halutun tunneilmaston vahvistaminen
Kaikilla terveillä aikuisilla ihmisillä on kyky tuntea kaikki tunteet. Tunteet ovat meille toimeenpaneva voima, ja siksi tunteita esiintyy lähes kaikessa tekemisessä. Tunteiden johtaminen tarkoittaakin yksinkertaisuudessaan tunteiden vaikutuksen huomioimista työpaikalla.
Lue seuraavaksi: 5 asiaa, joita et ehkä tiennyt tunteista
Tunteiden johtamisella pyritään luomaan ja vaikuttamaan työpaikalla vallitsevaan tunneilmastoon. Jotta tunneilmastoon voidaan vaikuttaa, pitää ensin tietysti määritellä, millainen tunneilmasto työpaikalle halutaan. Tunneilmasto on työpaikalla vallitseva yleinen tunnetila.
Haluttu tunneilmasto määritellään niin, että tunnetila työpaikalla tukisi mahdollisimman hyvin yrityksen tai organisaation tavoitteita. Johtamisen välineiden, strategian, vision ja arvojen pitää olla linjassa halutun tunneilmaston kanssa. Silloin tunteiden johtaminen on mielekästä ja tehokasta.
Miten tunteita johdetaan?
Tunneilmastoa siis rakennetaan tunteiden johtamisen avulla. Tunteita johdetaan strategian kautta, viestinnässä, prosesseissa ja etenkin kohtaamisissa. Käytännössä tunteita johdetaan siis kaikessa tekemisessä. Itse asiassa lähes kaikki asiat työpaikalla ja työhön liittyen herättävät jotain tunteita. Me emme vain aina kiinnitä siihen huomiota.
Lähes kaikki asiat herättävät tunteita.
Tunteiden johtaminen tapahtuu kaikessa tekemisessä, ja siksi johtajan tai esimiehen pitää ymmärtää tunteita, niin omia kuin organisaatiossa työskentelevien ihmisten. Tämä asia saattaa tuntua hämmentävältä ja työläältä, mutta itse asiassa kyse on hyvin pienistä muutoksissa totutuissa toimintatavoissa.
Millainen tunnevaikutus syntyy?
Tunteiden johtamisessa otetaan huomioon siis tunteet kaikessa tekemisessä. Usein siihen riittää se, että mietitään hetki tunnevaikutusta. Esimerkiksi, jos olet kirjoittamassa uutista intranettiin, mieti hetki seuraavia asioita: Millainen fiilis viestistä tulee? Onko tunne haluttu? Vahvistaako se haluttua tunneilmastoa?
Samoin voidaan ajatella esimerkiksi strategian laatimisesta. Herättääkö strategia organisaatiossa työskentelevien eli strategiaa toimeenpanevien ihmisten mielessä jonkin tunteen? Jos ei, millainen tunne strategialla halutaan herättää?
Kyse on siitä, että pysähdytään hetkeksi ja mietitään tunteita. Niin yksinkertaisesta se on.
Miksi tunteiden johtaminen kannattaa?
Onnistuneella tunteiden johtamisella saadaan aikaan energiaa työyhteisöön. Tunteilla on toimeenpaneva voima, jota kannattaa käyttää johtamisessa hyväksi.
Haluttu tunneilmasto riippuu aina tietysti organisaation tai yrityksen tavoitteista. Tunteita voidaan johtaa käytännössä mihin suuntaan tahansa. On myös hyvä muistaa, että tunneilmasto syntyy, vaikka tunteita ei johdettaisikaan. Tällöin tunneilmasto syntyy spontaanisti ihmisten kesken.
Tunteita kannattaa kuitenkin johtaa, jotta tunneilmasto tukisi organisaation tavoitteita. Näin voidaan vaikuttaa organisaatiossa työskentelevien ihmisten sitoutuneisuuteen, työhyvinvointiin ja yhteistyöhalukkuuteen sekä halukkuuteen jakaa tietoa ja osaamistaan organisaation ja siinä työskentelevien ihmisten hyväksi. Toisin sanoen, tunteita johtamalla voidaan vaikuttaa siihen, miten hyvin organisaatio menestyy, ja miten organisaatiossa työskentelevät ihmiset voivat.
3 vinkkiä tunteiden johtamiseen
Jos tunteiden johtaminen on sinulle uusi asia, alla on kolme tehokasta vinkkiä, joiden avulla voit aloittaa. Näiden avulla alat tutustua tunteisiin ja tunteiden johtamiseen.
1. Kiinnitä huomiota omiin tunteisiisi
Ensimmäinen vinkkini sinulle on alkaa tutustua omiin tunteisiisi.
Tarkkaile sitä, mitä tunnet päivän aikana. Mieti, millaisia tunteita sinulle syntyy eri asioiden tekemisestä ja ihmisten kohtaamisista. Kyse on siis eräänlaisesta mindfulness-ajatuksesta: pysähdymme hetkeksi huomataksemme, mitä on meneillään.
Pysähtymällä hetkeksi opit varmasti uusia asioita omista tunteistasi. Opit myös, miten paljon eri asiat itse asiassa herättävät tunteita.
2. Kiinnitä huomiota siihen, tunnistatko sinussa heräävät tunteet
Kun alat huomata itsellesi herääviä tunteita eri asioista, kokeile nimetä tunteita. Mitä paremmin tunnistat ja ymmärrät omia tunteitasi, sitä paremmin alat ymmärtää myös toisten tunteita.
Joskus jokin tunne on naamioitunut toiseksi tunteeksi. Usein esimerkiksi vihan tunne on itse asiassa pelkoa. Kun tunnistat itsessäsi jonkin tunteen heräävän, kysy itseltäsi, miksi tunnet näin. Opit varmasti itsestäsi paljon uusia asioita, joihin et aiemmin ole ehkä kiinnittänyt huomiota.
Ja muista, kaikki tunteet ovat ok!
3. Kiinnitä huomiota omaan viestintääsi
Viestit päivän aikana todella paljon. Ehkä kirjoitat sähköposteja, soitat puheluita tai kohtaat ihmisiä palavereissa. Lisäksi puhut itsellesi ajatuksiesi kautta.
Ala kiinnittää huomiota siihen, millaista kieltä käytät viestiessäsi. Onko sanoissasi tunnetta mukana? Puhutko niin kuin todella tarkoitat vai väritätkö viestiäsi tunteikkailla sanoilla?
Joskus viestimme vääristyy juuri sen takia, että käytämme sellaisia sanoja, joita emme oikeastaan tarkoita. Käytä siis minuutti tai puoli minuuttia ennen seuraavan sähköpostin lähetystä ja mieti, millainen tunnevaikutus viestilläsi voisi olla vastaanottajalle.
Tällä harjoituksella on tarkoitus alkaa kiinnittää huomiota sanojen tunnevaikutukseen.
